Vyöhyketerapia


Mikä vyöhyketerapia?

Vyöhyketerapiassa eli refleksologiassa ihmistä hoidetaan käsittelemällä keholla sijaitsevia heijastepisteitä. Vyöhyketerapeutti käsittelee jalkaterien, mutta myös koko kehon heijastepisteet (kädet, korvat, kasvot, selkä ja vatsa). Hoidon aikana keholle annetut signaalit pyrkivät tasapainottamaan elimistön tilaa. Vyöhyketerapiahoito saa aikaan elimistön puhdistautumista, keho aktivoituu ikään kuin luontaisesti itse hoitamaan itseään.

Vyöhyketerapiaa voidaan suositella hyvin monenlaisiin vaivoihin, esimerkiksi:
*stressi, päänsärky, migreeni, verenpaine, kohonnut kolesteroli
* yleinen väsymys, uupumus
* nivel- ja lihassärky (esim. iskias, niska-hartiavaivat)
* akuutit / krooniset poskiontelovaivat, allergia, astma
* ummetus, “laiska suolisto”
* naistenvaivat (kuukautiskivut, vaihdevuosivaivat)
* lapsettomuus
* unettomuus
* koliikki
* tulehduskierteet (esim. korvatulehdukset)

Vyöhyketerapialla hoidetaan oireita ja lievitetään oloa. Siitä hyötyy, vaikka ei olisikaan mitään erityistä vaivaa.

Mitä parempi terveydentila on tai mitä uudempi vaiva on, sitä vähemmän käsittelykertoja tarvitaan. Kroonisten vaivojen hoitoon tarvitaan enemmän hoitokertoja. Muutenkin tarvittavien hoitokertojen määrä on yksilöllinen, siihen vaikuttaa paitsi vaivan kesto ja laatu, myös esimerkiksi henkilön ikä, yleiskunto ja lääkkeiden käyttö.

Vyöhyketerapian juuret ovat tuhansien vuosien takana sekä intiaanien, egyptiläisten että kiinalaisten historiassa. Vyöhyketerapiasta tuli tunnetumpaa 1900-luvun alussa amerikkalaisen lääkärin William Fitzgeraldin tutustuttua Maya-intiaanien lääkintämenetelmiin ja tehtyä niistä kirjan ”Zone Therapy”. Kreikka, Rooma, Pohjois-Afrikka ja Arabian niemimaa ovat myös vyöhyketerapian alueita.

Erityistä hyötyä vauvoille ja raskaana oleville

Yksi erityinen vyöhyketerapian kohderyhmä ovat vauvat ja odottavat äidit. Jos vauvalla on itkuisuutta tai vatsakipua, hän voi saada apua vyöhyketerapiasta. Usein jo muutama hoitokerta tuo helpotusta vauvan oloon. Suositeltava kertamäärä koliikkivauvoille on 1-6 kertaa.

Vyöhyketerapia on varsinkin vauvoille ja pienille lapsille hyvin pehmeä ja lempeä hoitomuoto. Kipua ei aiheuteta missään vaiheessa ja hoito tapahtuu täysin lapsen ehdoilla. Vauvaa voi hoidon aikana imettää tai kanniskella välillä.

Odottava äiti hyötyy vyöhyketerapiasta: se antaa rentoutta keholle ja mielelle. Raskaana oleva voi käydä vyöhyketerapiassa ennen raskauden viimeistä kuukautta kerran kuukaudessa, viimeisen raskauskuukauden aikana kerran viikossa ja viimeisen raskausviikon aikana joka päivä. Vyöhyketerapia helpottaa myös synnytyksestä toipumisessa.

Vyöhyketerapiaa on jo kauan suositeltu neuvoloissa. Aiheesta on myös tehty tutkimusta:

VYÖHYKETERAPIASTA APUA ERITYISESTI VAUVOILLE

Joka viides vauva eli 20 prosenttia vauvoista kärsii koliikista, kovasta itkusta. Kautta aikojen vyöhyketerapiaan on ohjattu vauvoja, joiden koliikkiin ei ole löytynyt syytä tai apua. Haittaa siitä ei ole kenellekään.

Vastasyntyneistä suomalaisvauvoista noin kaksikymmentä prosenttia kärsii koliikista. Koliikista puhutaan, kun kolmen viikon ikäisestä nelikuiseen vauvaan itkee lohduttamattomasti vähintään kolme tuntia päivässä vähintään kolmena päivänä viikossa, vähintään kolmen viikon ajan. Kun vauvan itkulle ei löydy lääketieteellistä selitystä, se tulkitaan koliikiksi.

Koliikin on arveltu johtuvan vauvan suoliston kehittymättömyydestä. Vauvan koliikkioireet ahdistavat ja aiheuttavat stressiä vanhemmille ja koettelevat parisuhdetta.

Tutkimustieto karttuu koko ajan

Lohjalla on käynnistynyt tutkimushanke, jossa tutkitaan vanhempien kokemuksia vyöhyketerapiasta osana vauvan koliikin hoitoa.  Mukana hankkeessa ovat sekä HUS eli julkinen terveydenhuolto että luonnonlääketieteen edustajat. Käynnistyneessä pilottitutkimuksessa tarkoituksena on selvittää, onko vauvahieronnan tyyppisellä vyöhyketerapialla mahdollista lievittää vauvan koliikkioireita. Samalla pyritään kehittämään keskusteluyhteyttä lääketieteen ja luontaishoidon välille. Yksi hankkeen aktiiveista on Äyräväinen, joka on toiminut aiemmin Suomen Luonnonlääketieteen keskusliiton puheenjohtajana, HUSissa hallituksen jäsenenä ja valtuuston varapuheenjohtajana ja Lohjalla muun muassa kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Tavoitteena Käypä hoito suositus

Kunta-lehdelle haastattelun antaneen Äyräväisen mukaan tiedossa on ollut, että vyöhyketerapiaa on käytetty koliikkivauvojen hoidossa ja että joissakin neuvoloissa vanhempia on neuvottu kokeilemaan sitä. Tietojen mukaan perheet kokevat saaneensa vyöhyketerapiasta hyötyä. Ongelmana on ollut, että sitä ei ole ollut Käypä hoito ‑suosituksissa. Tutkimustietoa kyllä on olemassa kansainvälisestikin, mutta ei tarpeeksi Käypä hoito -suosituksiin.

HUSin johtajayliääkäri Markku Mäkijärvi puhuu vyöhyketerapian yhteydessä kokemusperäisestä lääketieteestä, joka tarkoittaa hyviä kokemuksia avun saamisesta. Koululääketieteellä ei ole löytynyt keinoja koliikin hoitoon. Esimerkiksi Saksassa koululääketieteen rajat ovat matalammat kuin Suomessa, ja erityisesti kuntoutuksessa lääkärit suosittelevat erilaisia keinoja terveyden edistämiseen.

Lapsi ja Luonto Säätiö on myöntänyt rahoituksen tutkimushankkeen toteuttamiseen. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Lohjan kaupungin, Metropolia AMK:n ja HUSin kanssa. Kokeilun ohjausryhmää johtaa HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. Tutkimuksella on HUSin tutkimuseettisen toimikunnan puoltava lausunto. Se on käynnistynyt tämän vuoden alussa ja aineiston keruu päättyy vuodenvaihteessa. Tulokset analysoidaan ja raportoidaan vuoden 2019 aikana.